Etusivu

Kuopion keskusta menestyi valtakunnallisessa elinvoimalaskennassa

27.5.2022

Kuopion kaupunkikeskustan elinvoima on säilynyt koronavuosien aikana suurista kaupungeista parhaiten ja jopa noussut vuoden 2022 aikana. Laskentaan osallistuvien kymmenen suurimman kaupungin joukosta Kuopion keskustassa on toista vuotta perätysten vähiten tyhjää liiketilaa – vuoden 2022 aikana tyhjien liiketilojen määrä jopa laski 4%:lla edellisvuodesta. Poiketen valtakunnallisista suuntauksista Kuopion keskustan lauantailiikkeiden määrä kasvoi. Koronavuodet kuitenkin heikensivät ravintolakenttää ja ravintoloiden määrä laski neljällä yksiköllä. 

 

Elävät kaupunkikeskustat ry. julkisti keskustojen tuoreet ALLin elinvoimalaskennan tulokset perjantaina 27.5.2022, kevään 2022 laskennassa oli mukana 37 kaupunkia. Pitemmän aikajakson seurannan perusteella nähdään, että keskustojen elinvoimaluku on laskenut vuodesta 2019 keskimäärin neljä prosenttia.

Suurimpana syynä keskustojen elinvoimaluvun laskuun on vaikuttanut mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Viime vuosina myös pitkään jatkunut koronaepidemia on luonut oman haasteensa erityisesti ravintola-alalle.  Nyt julkaistun selvityksen mukaan kaupunkikeskustoissa on tyhjiä liiketiloja hieman enemmän kuin kolme vuotta sitten eli keskimäärin 11,5 %.

Kuopiossa elinvoimaluku nousi 2,3 % vuodesta 2021, johtuen lauantaina avoinna olevien liikkeiden määrän kasvun ja tyhjien liiketilojen määrän vähenemisen yhteisvaikutuksesta. Ravintoloiden määrä Kuopion keskustassa väheni neljällä yksiköllä - tämä poikkeaa ennen koronaa vaikuttaneesta yleisestä kasvusuuntauksesta.  

Kuopiossa on tällä hetkellä toista vuotta peräkkäin kymmenestä suurimmasta laskennassa mukava olevasta kaupunkikeskustasta vähiten tyhjää liiketilaa suhteessa liiketilojen kokonaismäärään, eli 7,43 % kaikista liiketiloista (ka. 12 %). Tyhjien liiketilojen määrä myös väheni kahdella 52:sta tilasta yhteensä 50 liiketilaan. Tämä on pienin määrä Kuopion keskustan elinvoimamittausten aikana. 


10 suurimman kaupunkikeskustan vertailujoukossa Kuopiossa on vähiten tyhjää liiketilaa


 

Kuopion keskustan elinkeinorakenteen monipuolisuus on voinut olla yksi suojaava tekijä. Kuopion keskustan vahvuutena on myös viihtyisyys sekä kattavat julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaupunkia ympäröivät järvenrannat yhdistyvät vihervyöhykkeinä kaupungin puistoihin. Myös keskustan asukasmäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, tämä tarkoittaa suurempaa luontaista asiointivoimaa alueelle ja tukee osaltaan tukee keskustan elinvoimaisuutta. 

Kaupunkikeskustojen asukasmäärä on kasvanut yli 100 000 asukkaan kaupungeissa keskimäärin 12 %, ja Kuopio on tässä kehityksessä hyvin mukana. Kuopiossa vartin keskustan asukasmäärä (asukkaat 1km säteellä torista) oli vuonna 2020 17 400 asukasta. Vartin keskustan asukasmäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 2000 asukkaalla (+13 %). Vartin keskustan asukasmäärä tulee kasvamaan edelleen useilla tuhansilla, kun Mölymäen ja Puijonkuppeen uudet asuinalueet valmistuvat. Vuonna 2020 yli 100 000 asukkaan kaupunkien vartin keskustoissa asui keskimäärin 6 690 asukasta / km2     

 

”Tästä näkökulmasta tavoitteeksi voisi asettaa 8 000 as/km2 Kuopion ydinkeskustassa.

Kaupungin rakentuessa jäntevästi arkietäisyydet lyhenevät, joukkoliikenne toimii ja

sähköavusteinen liikkuminen vahvistuu. Viisaat kaupungit tiivistyvät lisä-, täydennys-

ja korotusrakentamisella vähentääkseen liikkumisetäisyyksiä”,

visioi Kuopion apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Vähäkangas.

 

ALLin

Kuva: ALLin elinvoimalaskennassa karttapohjalle viedään lauantailiikkeet, ravintolat, arkiliikkeet, tyhjät tilat ja remonttikohteet

Investoinnit keskustaan tukevat kaupungin kestävyyttä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Asiakasvirtojen vahvistajia ovat esimerkiksi isot ruokakaupat, persoonalliset kivijalkaliikkeet, vetovoimaiset ketjuliikkeet, elämykselliset ravintolat ja kahvilat sekä muut monipuoliset arjen ja vapaa-ajan palvelut, kuten oppilaitokset, uudenlaiset kirjastot, vetovoimaiset taidemuseot, tapahtuma-alueet ja suuret monitoimiareenat lähellä keskustan keskipistettä.

Kaupungin kymmenen viimeisen vuoden aikana tekemät investoinnit ovat tuottaneet tulosta. Lisäksi merkittävä ja pitkäjänteinen yhteistoiminta virkamiesten, päättäjien sekä yritysten ja yhdistysten kanssa on todettu toimivaksi.

 

”Menestyvä kaupunkikeskusta on monen tekijän summa,
johon vaikuttaa keskeisesti yksityisen ja julkisen sektorin toiminnan tehokkuus
sekä yhteistyö keskeisten kaupunkikehityksestä vastaavien kiinteistönomistajien
sijoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken”,
tiivistää Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen
toiminnanjohtaja Tilla Martikainen.

 

Seuraava ALLin elinvoimalaskenta järjestetään keväällä 2023.

Lähteet
ALLin elinvoimalaskenta 2022
Tilastokeskus

Kuvat: Vicente Serra

Nämä voisivat kiinnostaa sinua