Kasarmipuisto sijaitsee Kuopion vanhalla kasarmialueella. Puistoa vallitsee vanha ja runsas puusto, joka koostuu huomattavasta määrästä erilajisia puista.

Puistoalue

Puistossa 1970-luvulla tehdyn kartoituksen mukaan, siellä oli noin 30 puuvartista kasvia. Puiston keskusaluetta ympäröivät kuuset ja lehtikuuset sekä ympäri puistoa kasvaa koivuja, vaahtera, punasaarni, sembramänty, poppeleita, tammi, hopeapaju, pihlaja ja lehmuksia. Kasarmipuistossa kasvaa 15 metriä korkea tuoksupoppeli sekä laakeripoppeli, 17- metrinen euroopanlehtikuusi, 11- metrinen liuskalehtinen koivu ja 35 metrin korkeuteen kohoava kolmihaarainen berliininpoppeli. Kasarmialueen pääportin vierustalla kohoaa monihaarainen ja tuuhea jalokuusi.

Kasarmipuiston keskellä sijaitsi ennen soittolava, jonka ympärille keräännyttiin usein kuuntelemaan sotilassoittokunnan soittoa 1800-luvun lopulla sekä 1900-luvun puolella. Sotilassoittokunta oli merkittävä osa Kuopion musiikkielämää. Puistossa on myös lukuisia muistomerkkejä, jotka on pystytetty kertomaan alueen menneisyydestä.

MUISTOMERKIT

Puiston keskellä sijaitseva muistomerkki on Pohjois-Savon prikaatin killan 9.6.1963 pystyttämä ja siihen on kirjattu kasarmilla toimineet suomalaiset joukko-osastot. Tulliportinkadun ja Puistokadun kulmassa sijaitsevan punatiilisen rakennuksen Puistokadun puoleisessa kyljessä on kenraalimajuri Einar Vihman pronssinen muistoreliefi. Tulliportinkadun ja entisen pataljoonankomentajan talon väliin on pystytetty maamme itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna 1987 sotiemme 1939–1945 muistokivi.

Maamme itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuonna puistoon pystytettiin Kuopiota talvisodassa 1939–40 ja jatkosodassa 1941–44 puolustaneiden kunniaksi. Kyseinen muistomerkki on kaksiosainen ja se koostuu ilmatorjuntatykistä, Bofors 40 ITK 38:ta, sekä siihen liittyvästä muistokivestä.

Kasarmialueen historia

Kasarmialueen historiaa Kuopion kasarmialue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Kasarmialueen käytöllä on pitkä historia, joka ulottuu aina Ruotsin vallan aikaan. Tuona aikana vuodesta 1718 lähtien alueella oli Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Kuopion komppanian kapteenin virkatalo.

Vuonna 1854 perustettiin yhdeksän ruotujakoista tarkk’ampujapataljoonaa, joista Kuopiossa oli 4. Kuopion ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan esikunta sekä 4. Kuopion komppania (3. komppania vuodesta 1858) vuoteen 1865, jolloin pataljoonaa kotiutettiin ja suurten nälkävuosien johdosta lakkautettiin vuonna 1868. 1880-luvun alussa Kuopio sai yhtenä lääninpääkaupunkina 5. Kuopion tarkk’ampujapataljoonan puiset kasarmialueen rakennukset, jotka ovat yhä nähtävissä nykyisellä alueella. 1900-luvun alussa, kun alue joutui venäläisen sotaväen käyttöön, aluetta täydennettiin siellä nykyisinkin olevilla punatiilisillä kasarmirakennuksilla. Kasarmialueella oli sotilastoimintaa maamme itsenäistymisen jälkeen aina vuoteen 1963 saakka, kunnes varuskunta siirtyi pois Kuopiosta.


(Lähde: HELENA RIEKKI 2005. Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kalevaprint Oy: Oulu)

Avainsanat

Kuopion historia