Valkobetoninen Futura II-veistos on taiteilija Martti Aihan kädenjälkeä. Futura II kuuluu Aihan Futura-sarjaan. Veistos sijaitsee Kauppakadulla, Kuopion kulttuuriareenan edustalla.
Essi Renvallin vuonna 1951 tekemä patsas on muistomerkkinä hautausmaalle haudatuille talvi- ja jatkosodan sankarivainajille sekä kaupungin pommituksissa surmansa saaneille.
Kuvanveistäjä Heikki Konttisen veistos Kuopiolaisesta juoksijalegenda Hannes Kolehmaisesta olympiavuodelta 1952 sijaitsee Väinölänniemen puistossa. Hannes Kolehmainen (1889 -1966) oli ensimmäinen suomalainen huippujuoksija ja viisinkertainen olympiakultamitalisti.
Hyvän tuulen voima teos on kuvanveistäjä Kari Juvan tekemä vuonna 1989. Patsas on muistomerkki kuopiolaiselle Aapelille eli Simo Puupposelle (1915–1967), joka oli pakinoitsija, kirjailija ja toimittaja.
J.V. Snellmanin rintakuva paljastettiin vuonna 1886 silloisella Kustaantorilla. Teoksen paljastuksen myötä Kustaantori nimettiin uudelleen Snellmanin puistoksi. Pronssisen rintakuvan on suunnitellut ja valanut kuvanveistäjä Johannes Takanen.
Kanttilassa toimi Minna Canthin isän Gustaf Johnsonin omistama liikepuoti. Minna Canth ryhtyi hoitamaan liikettä muutettuaan Kuopioon keväällä 1880. Nykyisen Kanttilan rakennusrunko on peräisin 1820-luvulta.
Kasarmialueella sijaitsee kaksi sotiemme muistomerkkiä, joista toinen on pystytetty maamme itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna ja toinen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuonna.
Kasarmipuisto sijaitsee Kuopion vanhalla ja historiallisella kasarmialueella. Puistoa vallitsee vanha ja runsas puusto, joka koostuu huomattavasta määrästä erilajisia puita. Puistossa on sotiemme aikaisia muistomerkkejä sekä korkeiden puiden suojissa sijaitsevia puistopenkkejä.
"Kuopion kaupungintaloa ei pidä rakentaa kauppatorin laitaan syrjäiseen paikkaan kauas keskustasta. Kaupunki ei koskaan kasva niin suureksi." Näin todettiin ja uskottiin 1880-luvun Kuopiossa. Siihen rakennus kuitenkin pystytettiin. Ajuri Inkisen tontilta poltettiin kaupungintalon tieltä VPK:n harjoituksissa puutalo. Loput Inkisen pihapiirin rakennuksista purettiin. Kaupungintalo on ollut monenlaisessa käytössä. Talossa on ollut muun muassa palokunnan ruiskuhuone, huutokauppasali, kirjasto lukusaleineen ja tornissa päivysti palovartija. Kaupunginkanslian henkilökunnan nykyiset sosiaalitilat olivat aikoinaan vankikoppeja.
017 182 111
kirjaamo@kuopio.fi
www.kuopio.fi/kuopion-kaupungintalo
Kauniille paikalle Valkeisenlammen rantaveteen sijoitettu patsas on Heikki Niemisen tekemä vuonna 1954.
Kaupungin talon puistoalueella sijaitseva Korkoa korolle veistos on Väinö Lätin käsialaa vuodelta 1990.
Suomi100 –juhlavuotena suljettiin aikamme muistoja sisäänsä kätkevä aikakapseli Kuopion sydämeen, kauppatorin alle. Suomi100+100 aikakapseli, jonka sisältöä ei kukaan kokonaisuudessaan tiedä, avataan 100 vuoden kuluttua Suomen täyttäessä 200 vuotta.
Vuonna 1907 valmistunut Kuopion museo kuuluu kansallisromanttisen jugendarkkitehtuurin helmiin ja on Suomen kolmanneksi vanhin museoksi suunniteltu rakennus.
Kuopion sotaveteraanimuseo sijaitsee tarkkampujapataljoonan päävartioissa, Tulliportinkatu 41 – vanhalla kasarmialueella.
017 281 1130
kuopion.sotaveteraanit@dnainternet.net
www.kuopionsotaveteraanit.fi/museo
Lehtipoika on Raimo Utriaisen vuonna 1961 tekemä pronssipatsas. Sen alkuperäinen paikka sijaitsi Savo -talon edustalla Tulliportinkadulla, mutta nyttemmin sen paikkana toimii Savon Sanomien toimitalon edusta Vuorikadulla.
Väinölänniemellä sijaitsi vuonna 1882 rakennettu teatteritalo. Vuosina 1941 - 44 rakennus tunnettiin nimellä Lottahovi. Rakennuksessa toimi Kuopion Lottien kahvila. Lottahovi paloi keväällä 1967.
Kuopiolaissyntyisen kirjailijan ja näytelmäkirjailijan Maria Jotunin muistomerkki on pystytetty vuonna 1983 näyttävälle paikalle Kuopion kaupunginteatterin teatteriaukiolle.
Haapaniemen ja Väinölänniemen välissä sijaitsevassa Maria Jotunin puistossa vihertää kesäisin laajat nurmialueet ja puiston reunustalla kohoaa näyttävä hopeapajurivistö. Maria Jotunin puisto on entistä Kuopionlahdenpohjaa, jonka muokkaaminen puistoksi aloitettiin1970-luvun lopulla.
Kirjailija Minna Canthin patsas paljastettiin Minna Canthin kuoleman 40-vuotismuistopäivänä ja Snellmanin päivänä 12.5.1937. Eemil Halosen veistämä pronssinen patsas sijaitsee rauhallisessa ja kauniissa Minna Canthin nimikkopuistossa Hapelähteentien varrella.
Maljapuroa reunustava puisto on nimetty Eemil Halosen veistämän Minna Canthin patsaan mukaan. Kauniille puistolle on tunnusomaista symmetrisyys ja monipuoliset kukkapenkit.
Valkeisenlammen puistoympäristössä, Ukkokodin puoleisella lammenreunustalla sijaitsee Antti Immosen vuonna 2004 tekemä teräksinen rakentajain muistomerkki.
Muuntamo No 149 on Kuopion Energian 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tilattu teos ja sen on tehnyt Tülay Schakirin vuonna 2006.
Niiralassa Valkeisenpuiston läheisyydessä sijaitsee alppiruusupuisto, missä kasvaa noin 250 alppiruusua.
Oksapoika on kuvanveistäjä Pekka Kauhasen tekemä patsas, joka sijaitsee Kauppakadun ja Haapaniemenkadun risteyksessä. Oksapoika on yksi seitsemästä Kauhasen Kuopion keskustaan tekemistä julkisista veistoksista.
Tulliportinkadulla sijaitseva Ollinpuisto on nimetty yhden Kuopion vanhimman, 1500-luvun puolivälin asuttajan, Olli Hatsosen mukaan.
Kuopion kaupungin perustaja Pietari Brahen muistomerkki löytyy Piispanpuistosta.
Hallitustorin nimellä vanhoihin karttoihin merkitty aukio on istutettu puistoksi eteläsivulle rakennetun lääninhallituksen valmistuttua 1880-luvun puolivälissä. Nimensä puisto on saanut länsireunalla sijaitsevasta Kuopion ensimmäisen hiippakunnan aikaisesta piispantalosta.
Kuopion kaupunginkirjaston edustalla seisova Pohjolan emäntä -patsas on Eemil Halosen vuonna 1940/1985 valmistama.
Pullopostia on Pekka Kauhasen tekemä veistos, joka sijaitsee Kuopion torilla Siskotyttö-patsaan edustalla istutuksia ympäröivällä kivetyksellä.
Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali on Kuopion ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Karjalan hiippakunnan pääkirkko eli katedraali.
Raivaajat (Pellervo) -patsas on Kalervo Kallion tekemä vuonna 1962. Patsas on kunnianosoitus maatamme hyötykäyttöön raivanneille talonpojille ja se sijaitsee Kuopion kaupungintalon takana koilliskulmauksessa.
Vuonna 1852 perustettu Raninin kauppahuone aloitti liiketoimintansa tuontiviljan laivauksella ja myllyllä. Ranisen Mylly tuotti raaka-ainetta viinanpolttoon ja oluenpanoon. Viinanpolttimo tuotti mm. kirkasta viinaa, pomeranssia, kuminaviinaa ja myöhemmin likööriä ja punssia. Olutpanimosta saatiin olutta, simaa ja sahtia. ”Savon viinaa” alettiin valmistaa vuonna 1846 ja tuote on ollut saatavana näihin päiviin saakka. Panimo tuotti Raninin olutta Kuopiossa aina vuoteen 1971.
Tehtaan piippu on jätetty muistomerkiksi kauppaneuvos Gustaf Raninin vanhalle tehtaalle.
Koljonniemen ja Väinölänniemen välissä Kallaveden järven rannalla sijaitsee puistoalue, joka on nimetty kauppaneuvos Gustaf Raninin mukaan.
Sankaripuisto on Tulliportinkadun ja Suokadun väliin jäävä puistoalue, jonka yhteydessä on vanha Hatsalan hautausmaa.Sankaripuistossa sijaitseva hautausmaa on kaupungin vanhimpia ja se otettiin hautausmaakäyttöön 1811.
Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen veistos Siskon lisko roikkuu hännästään puunoksalla Puijonkadulla, torin laidassa.
Kauppahallin läntisen sisäänkäynnin edustalla seisova Siskotyttö on kuvanveistäjä Taru Mäntysen vuonna 1984 tekemä patsas.
Snellmaninpuisto on kaupungin vanhin puisto, jonka istuttaminen puistoksi alkoi sen jälkeen, kun torikauppa 1850-luvulla siirrettiin tältä Kustaantorina, Suurtorina ja Kirkkotorina tunnetulta paikalta nykyiselle kauppatorille.
Kuopion Vahtivuoren mäellä jykevänä, aikojen vaihteluja ja ihmisten elämänkohtaloita tarkkailevana, seisoo Kuopion tuomiokirkko.
040 4848256
tuomiokirkko.kuopio@evl.fi
www.kuopionseurakunnat.fi
Väinölänniemi on suosittu urheilu- ja virkistysalue sekä yksi keskustan kaupunginosista. Stadionin lisäksi alueella on laajoja puistoja, lentopallo-, koripallo- ja tenniskenttiä, kaksi uimapaikkaa sekä tunnelmallinen Peräniemen kasino, jonka voi varata esimerkiksi yksityistilaisuuksiin. Talvisin jäällä niemeä kiertävät hiihtoladut ja luonnonjääluistinrata.
Kuopion ruutukaavakeskustan kupeessa sijaitseva Valkeisenpuisto ympäristöineen muodostaa noin yhdeksän hehtaarin monipuolisen viheraluekokonaisuuden, jonka keskiössä on Valkeisenlampi.
Vasikkasaaressa oli aikanaan kolme tuulimyllyä, jotka rakennettiin vuosina 1852 ja 1867. Vasikkasaaressa tänä päivänä oleva tuulimylly on pystytetty 1980-luvun puolivälissä muistuttamaan näistä vanhoista myllyistä.
Veljmies-patsas on pystytetty vuonna 1959 Kuopion kauppahallin edustalle. Patsasta ympäröi suihkulähde, joka sopii hyvin sen kalastusaiheeseen. Veljmiehen suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Konttinen Kuopion kaupungin 175-vuotisjuhlien kunniaksi järjestettyyn Yrittäjäpatsaskilpailuun.
