Kanttila on suomalaisen tasa-arvon ja sananvapauden historiallinen keskus. Rakennuksessa on sijainnut Minna Canthin (1844-1897) koti- ja liiketila, Sisä-Suomen ensimmäisen kirjakauppa (1820) ja se on palvellut aina vuoteen 1974 asti Minnan perilliset nimisenä kauppana.

Rakennus vaatii perusteellisen remontin. Kunnostuksen jälkeen Kanttila tulee toimimaan kansainvälisenä tieteen ja taiteen residenssitalona ja kaupunkilaisten kohtaamispaikkana.

Kanttilaa voi myös tukea ostamalla joululahjoja uudesta Minnan Puoti - verkkokaupasta
osoitteessa www.minnanpuoti.fi tai lahjoittamalla suoraan osoitteessa wwww.minnacanth.fi/kauppa

Hankkeesta vastaa Minna Canthin talo ry, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutuksen emeritusprofessori, säveltäjä Atso Almila.

Lisätietoa
www.minnacanth.fi
www.kanttila.fi

@kanttilafinland
#minnacanthintalo


Kanttilan historiaa

Minna Canthin isä Gustaf Johnson oli Finlaysonin palveluksessa. Perhe muutti vuonna 1852 Tampereelta Kuopioon, kun Gustaf Johnsonille tarjottiin Finlaysonin kangaskaupan hoitajan tointa. Vuonna 1860 Gustaf Johnson osti Kanttilan tontin ja asuin- ja lankakaupan rakennukset itselleen. Viisi vuotta myöhemmin hän osti Finlaysonilta myös puodin, jolloin hänestä tuli itsenäinen kauppias. Tätä isän kauppaa Minna Canth ryhtyi hoitamaan muutettuaan Kuopioon keväällä 1880. Nykyisen Kanttilan rakennusrunko on peräisin 1820-luvulta.

Asuinsiivestä, Kuninkaankadun suuntaisesta rakennuksesta, avautui pihalle veranta, jonne Minna Canth usein nosti mielihuonekalunsa, keinutuolin. Asuinsiipi oli ahdas, aluksi vain keittiö, iso ruokasali ja kapeahko huone olivat Minna Canthin ja kolmen nuorimmaisen asuttavissa. Vuoden kuluttua otettiin vuokralla ollut iso huone omaan käyttöön. Siitä tuli olohuone ja Canthin työhuone, "Minnan salonki". Perheen vanhimmat tytöt asuivat alarakennuksessa, samoin Ulrika-mummu. Siellä asui myös aina pari kauppa-apulaista.

Kanttilan korttelilla on kulttuurihistoriallinen ja kirjallinen menneisyys ennen ja jälkeen Minna Canthin. 1780-luvulla kirjansitoja Skotte omisti osan korttelia ja harjoitti siinä ammattiaan. Vuosina 1819–49 kehvolainen Petter Wäänänen piti korttelissa Kuopion ensimmäistä kirjakauppaa. Korttelin alakulmassa sijaitsee vieläkin 1830-luvulta peräisin oleva talo. Vuonna 1887 perustettu Kuopion työväenyhdistys osti talon ja toimi siinä, Torpassa, vuosina 1901–21. Yhdistyksellä oli talossa lukutupa, silloisiin oloihin nähden suuri kirjasto sekä kahvila, kokous- ja painitiloja.

Kiinteistössä toimi Minna Canthin Perillisten paitatehdas, kahvinpaahtimo ja varastotiloja. Eräässä vaiheessa huoneita vuokrattiin itsenäisille yrittäjille. Steinerkoulu toimi talossa 1990-luvun vaihteessa muutaman vuoden. 1980-luvun lopulla taloa uhkasi purkaminen, jolloin Kuopion taiteilijaseura ryhtyi puolustamaan taloa. 1991 perustettiin Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys. Yhdistys sai talolle vuonna 2003 asemakaavan suojan, joka kuitenkin suojaa vain ulkoasua ja sijainnin tontilla.

Minnan salonki

Kanttilan ovet olivat aina avoinna vieraille. Pian olohuoneesta, joka oli myös Canthin työhuone, tuli kirjallinen ja aatteellinen kohtauspaikka hänen ystävilleen. Syntyi käsite "Minnan salonki". Lukemattomat kerrat siellä Kanttilan keinutuolista luotiin tämä miesten hutiloima maailma uudelleen naisten avulla. Kanttilassa vierailivat monet 1880-luvun ja vuosisadan vaihteen nuoret suomenmieliset kulttuurivaikuttajat: Brofeldtin veljekset Kalle, Pekka ja Juhani Aho, Järnefeltin sisarussarja, Eero, Armas, Arvid, Kasper ja Aino sekä heidän äitinsä Elisabeth Järnefelt.

Siellä viihtyivät Kuopiossa käydessään Elias, Eero ja Juhana Erkko, K. A. Tavaststjerna puolisoineen, Kauppis-Heikki, Venny Soldan, Hilda ja Hanna Asp, Emilie ja Kaarlo Bergbom, Jean Sibelius, Akseli Gallén-Kallela, Heikki Meriläinen, Ernst Lampén, Matti Kurikka ja Pekka Halonen, Suomalaisen Teatterin näyttelijät sekä monet muut. Minna Canth ei pitänyt lainkaan matkustamisesta. Hänen ei tarvinnutkaan matkustaa tavatakseen samanhenkisiä ihmisiä, hänen luokseen tultiin.

Kanttilan nykytilanne 

Nyt kunnostetaan Minna Canthin talo Kanttila kulttuurin käyttöön!
Minna Canth  oli aikansa Suomessa merkittävä mielipidevaikuttaja ja eurooppalaisten aatteiden välittäjä. Hän oli kirjallisuutemme uudistaja ja suomalaisen realismin uranuurtaja sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Hänen elämäntyöllä on ollut suuri merkitys Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Minna Canthin talo ry osti talo samana vuonna kun Suomi täytti 100 vuotta. Ensimmäistä kertaa rakennus- ja kulttuurialan asiantuntijat yhdessä toteuttavat kulttuurihistoriallisesti arvokasta Kanttilan korjaustyötä.  Hankkeen on arvioitu maksavan n. 5 milj. euroa ja se rahoitetaan erilaisilla kumppanuusrahoituksilla, valtion rahoituksella ja yksityisellä rahoituksella. Tämä onnistuu, mikäli  Kuopion kaupunki osallistuu hankkeen rahoittamiseen. 

Minna Canthin entinen koti- ja liiketila Kanttilan korjaaminen on peruskorjaushanke Kuopiossa, jossa kulttuurihistoriallisesti tärkeää rakennuskantaa muutetaan kulttuurin käyttöön.Valmistuttuaan Kanttilassa toimiva Minna Canth -akatemia vaalii Minna Canthin henkistä perintöä tukemalla sananvapauteen ja tasa-arvoon liittyvää toimintaa eri muodoissaan.

Hanketta voi tukea lahjoittamalla, liittymällä kannattajajäseneksi tai järjestämällä tukitapahtumia.

Rakkaudella Kuopiosta, meiltä sinulle

Olemme sitoutuneet toiminnassamme Savolaisen palvelun teeseihin. Anna oma arviosi – missä asioissa me olemme sinun mielestäsi onnistuneet. Kiitos avustasi!

Arvioi kohde