Kuopion korttelimuseo muodostuu yhdentoista vanhan puutalon muodostamasta korttelista.

Korttelin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun lopulta ja nuorimmat 1800-luvun lopulta. Rakennusten sisätiloissa esitellään erilaisten perheiden asumista 1800-luvulta 1930-luvulle. Lisäksi museoon kuuluu apteekkitalo, näyttelysali ja kirjailija Minna Canthin huone. Näyttelysalissa esitellään vaihtuvia näyttelyitä.

Kuopio oli 1900-luvun puoliväliin asti varsin puhdas puutalokaupunki. Kaupunkia eivät kohdanneet koskaan laajat tulipalot, jotka tuhosivat monia suomalaisia puutalokaupunkeja. Myöskään sota-ajan pommitukset eivät tuhonneet laajassa mitassa puutalo-Kuopiota, sillä talvisodan useat pommitukset tuhosivat kuitenkin vain muutamia yksittäisiä rakennuksia eri puolilla kaupunkia. Kookkaita kivirakennuksiakin kaupunkiin toki rakennettiin jo 1800-luvun jälkipuolella, mutta ne keskittyivät tärkeimmän liikekadun eli Kauppakadun varteen.

Asuinkerrostaloja Kuopion keskustaan alettiin rakentamaan vähitellen 1920-luvulta alkaen. Museokortteli sijaitsee alueella, jolla Kuopion vanhin kaupunkimainen asutus sijaitsi. Korttelin tunnettu historia alkaa 1650-luvulta, jolloin paikalle rakennettiin Kuopion ensimmäinen käräjätupa. Asukkaina korttelissa on ollut aikojen saatossa monenlaisia ihmisiä. Luonteenomaista korttelille on ollut se, että siinä on asunut niin kaupungin varakkainta kuin köyhempääkin väkeä, mikä on antanut luontevan lähtökohdan monipuolisen museokohteen luomiselle.

Kaikki Kuninkaankadun ja Kirkkokadun varrella olevat rakennukset ovat korttelin alkuperäistä rakennuskantaa. Korttelin Sorvarinkadun puoleista sivustaa on puolestaan täydennetty kuudella kaupungin keskusta-alueelta siirretyllä rakennuksella. Korttelin rakennusten kunnostustyöt suoritetaan perinteisin materiaalein ja vanhoja työtapoja mukaillen. Tämä on tärkeää autenttisuuden takia, mutta perinteiset korjaustavat ovat lisäksi osoittautuneet vanhojen puutalojen kohdalla myös rakennuksen säilymisen kannalta parhaaksi ratkaisuksi.

Museokorttelin perustamisvaiheet ulottuvat 1960-luvulle, jolloin puukaupungin häviäminen herätti Kuopiossakin rakennussuojelukeskustelun. Vuosikymmenen lopulla purkuvuoroon tulivat Kirkkokatu 22:n rakennukset. Tällöin nousi kuitenkin vahvasti esiin ajatus "Käräjäkorttelin" säilyttämisestä ja museoimisesta. Aloitetta puolsi voimakkaasti mm. Museovirasto – silloinen muinaistieteellinen toimikunta. Vuonna 1972 kaupunki teki lopullisen päätöksen museokorttelin perustamisesta. Jo samana vuonna alkoivat korttelin rakennusten restaurointityöt. Ensimmäinen restaurointivaihe saatiin päätökseen kymmenessä vuodessa. Kuopion ulkomuseon avajaiset pidettiin 28.5.1982.
 

Rakkaudella Kuopiosta, meiltä sinulle

Olemme sitoutuneet toiminnassamme Savolaisen palvelun teeseihin. Anna oma arviosi – missä asioissa me olemme sinun mielestäsi onnistuneet. Kiitos avustasi!

Arvioi kohde

2

Rennosti aitoa ja lämminhenkistä palvelua

2

Rento ja kodikas miljöö

1

Ripeää palvelua - mutta liikaa hosumatta

1

Edullinen hintataso

1

Elämyksellinen ja uniikki miljöö

1

Tunnelmallinen ja viihtyisä miljöö

1

Paikallinen helmi – The place to visit

1

Monipuolinen ja laaja valikoima

Avainsanat

Kulttuuri Kuopion historia