Taidemuseo aloitti toimintansa vuonna 1980 entisessä pankkirakennuksessa, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, tuomiokirkon vieressä lähellä kauppatoria.

Taidemuseo toimii Pohjois-Savon aluetaidemuseona, jonka tehtäviin kuuluu alueen kuvataiteen esittely, dokumentointi ja tutkimus. Taidekasvatukselliset periaatteet ovat mukana kaikessa taidemuseon toiminnassa. Kokoelmiin kuuluu pääasiassa suomalaista taidetta 1800-luvulta nykypäivään, painottuen oman alueen kuvataiteeseen aina von Wrightin taiteilijaveljeksistä ja Juho Rissasesta nykytaiteeseen.

Museon toiminnassa niin kokoelmien kuin näyttelyidenkin osalta keskeisinä teemoina ovat luonto ja ympäristö. Ensimmäinen laajamittainen yritys perustaa Kuopioon taidemuseo tapahtui vuonna 1954, jolloin maaherran virka-asunto lääninhallituksen talossa vapautui. Kuopiosta lähti Helsinkiin arvovaltainen delegaatio, jonka tehtävänä oli saada Valtioneuvosto myötämieliseksi hankkeelle muuttaa entinen maaherran residenssi Pohjois-Savon maakunnalliseksi taidemuseoksi. Valtiovalta jäi kylmäksi taidemuseovetoomukselle, ja tuli samalla näyttäneeksi mallia, miten Kuopion kaupunginisien piti tulevina vuosikymmeninä suhtautua vastaaviin hankkeisiin.

Kaupunki oli aloittanut systemaattisen taideteosten hankinnan 50-luvun alussa. Kaupungin kokoelmien lukumäärä kasvoi tasaista vauhtia, vuosikymmenen lopulla lukumäärä oli noussut 281 teokseen, kymmenisen vuotta myöhemmin päästiin jo 976 teokseen. Puheet taidemuseon perustamisesta saivat uutta puhtia, kun kauppaneuvos Osk.Huttusen jälkisäädös vuonna 1955 kasvatti kaupungin taidekokoelmia 91 teoksella, jotka oli tarkoitettu "Savon taidemuseon aluksi". Kokoelman teokset asetettiin kaupungintalolle yleisön nähtäväksi, ja Kuopion Taiteilijaseura toimeenpani arpajaiset taidemuseon rakennusrahaston hyväksi.

Vuonna 1966 kaupunki sai uuden huomattavan lisän kokoelmiinsa, kun Helmi Tuhkasen testamenttilahjoitus lankesi kaupungille. Muitakin testamenttilahjoituksia oli saatu tulevaa taidemuseota varten. Vuonna 1949 Betty Väänäsen jälkisäädös määräsi taideomaisuutensa Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykselle, joka sai säädöksen mukaan "ne kokonaan tai osaksi luovuttaa kenties perustettavalle Kuopion taidemuseolle". Aikanaan Kuopion museot yhdessä saivat teokset osana KLYY:n kokoelmaa. Sen sijaan Eemil Halosen jäämistö, joka oli luvassa Pohjois-Savon maakunnalliselle taidemuseolle, menetettiin Lapinlahdelle.

(Lähde: KUOPION TAIDEMUSEO. http://kuopiontaidemuseo.fi/esihistoria)

Rakkaudella Kuopiosta, meiltä sinulle

Olemme sitoutuneet toiminnassamme Savolaisen palvelun teeseihin. Anna oma arviosi – missä asioissa me olemme sinun mielestäsi onnistuneet. Kiitos avustasi!

Arvioi kohde