Eemil Halosen veistämä pronssinen patsas sijaitsee rauhallisessa ja kauniissa Minna Canthin nimikkopuistossa Hapelähteentien varrella. Veistos on ensimmäinen suomalaiselle naiselle pystytetty muistomerkki ja veistoksen toteuttamisen takana oli Suomen Naisliitto sekä kuopiolaiset naisyhdistykset. Kirjailija Minna Canthin patsas paljastettiin Minna Canthin kuoleman 40-vuotismuistopäivänä ja Snellmanin päivänä 12.5.1937.

Ajatus Minna Canthin omasta patsaasta lähti liikkeelle kymmenen vuotta Minna Canthin kuoleman jälkeen, kun kuopiolainen opettaja Helmi Karjalainen ehdotti muistomerkkiä ”Kuopion omalle tyttärelle”. Minna Canth (1844–1897) on tamperelaissyntyinen kirjailija, joka muutti perheensä kanssa yhdeksänvuoden ikäisenä Kuopioon. Leskeksi jäätyään Minna Canth tuli Kuopioon hoitamaan isänsä perustamaa liikettä. Seitsemän lapsen äiti käsitteli teoksissaan paljolti köyhälistön ja naisten asemaa.

Minna Canthin mahtavassa ja kaunistelemattomassa patsaassa korostuvat kirjailijan luonteelle ominaiset piirteet; rohkea taistelija ja lempeä ihminen.

Vuosittain Minna Canthin syntymäpäivänä sekä Minna Canthin liputuspäivänä 19.3., Kuopion Lions Club suorittaa perinteisin menoin Minna Canthin patsaan seppelöinnin.

(Lähde: KAIJA HANNULA 1991. Julkinen tusina. Kahdentoista Kuopion julkisen taideteoksen synty, lähtökohdat ja tavoitteet. Kuopion taidemuseon julkaisuja II. Kuopion kaupungin painatuskeskus, Kuopio 1991)