Huomattavin kaikista Pohjois-Savon urheilukentistä on epäilemättä Väinölänniemen luonnonkaunis urheilukenttä. Väinölänniemen stadionilla pelattiin Kuopion Palloseuran kotiotteluita 1930-luvulta vuoteen 2005, ja lisäksi siellä on järjestetty lukuisia merkittäviä yleisurheilutapahtumia.

Väinölänniemen yleisurheilu- ja jalkapallokenttää käytetään pääasiassa yleisurheilun harjoitus- ja kilpailukenttänä. Stadionin katsomossa on istumapaikkoja 2000 henkilölle.

Historiaa

Väinölänniemen kentällä oli  ennen hyvin keskeinen asema kansanjuhlien tyyssijana. VPK:n kansanhuveissa Väinölänniemellä vuonna 1884 järjestettiin kilpailut muun muassa juoksussa, kiipeämisessä, kivenheitossa ja keihäänheitossa.

Nykyaikaisemman urheilukenttäluonteen Väinölänniemi sai vuonna 1906. Kaupunginvaltuusto päätti keväällä, että Väinölänniemelle kunnostetaan 25x 40 m laaja voimistelukenttä ja 130 m pitkä ja 1½ m leveä ”juoksutie”. Valtuusto myönsi tähän tarkoitukseen 840 mk ehdolla, ettei muulle juhlakentälle synny haittaa. Kaupunki vaali näin kaunista kenttäänsä kuin silmäteräänsä. Pari vuotta myöhemmin voitiin kentällä harjoittaa vapaasti kaikkia yleisurheilulajeja. Pian Väinölänniemen voimistelu- ja juhlakenttä alkoi muistuttaa enemmänkin urheilukenttää.

Vuoden 1908 kesäjuhlat olivat samalla Suomen urheilukuninkuus- ja mestaruuskilpailut. Kuopion Reippaan Viljami Kolehmainen voitti mestaruuden 1500 metrin juoksussa ajalla 4.32,8 ja hänen nuorempi veli 18-vuotias Hannes 10.000 metriä ajalla 34.22,4. Kympillä Kolehmaisen veljekset ottivat kolmoisvoiton.

(Lähde: Kuopion kaupunki)